Elämäni nettisivulla!

Moikka! Vuosi 2017 on lopuillaan. Tähän vuoteen on sisältynyt paljon hyvää kuin huonoakin. Olen saanut super paljon uusia ystäviä ja muistoja. Minusta on tullut rohkeampi ja parempi ihminen. Olen oppinut monilta ihmisiltä paljon opettavia asioita. Olen päättänyt olla välittämättä muiden mielipiteistä ja alkaa menemään oman fiiliksen ja sydämen mukana. Ei elämä ole hauskaa, jos pelkää liikaa tehdä asioita. On annettava mennä ja sanon vain, että haters back off! Tähän vuoteen on myös mahtunut monia hittituotteita ja trendejä. Tämän tekstin tarkoitus kertoa teille vuoden 2017 trendejä/hittituotteita ja joitain Netflix-sarjoja ja kaikkea sinne päin, joita te olette minulle laittanut, joten en ota valituksia vastaan eikä nämä ole missään järjestyksessä: 1. Fidget spinnerit 2. Fidget/finger cube 3. Valehtelevat viettelijät 5-7 kaudet 4. Stranger things:in uudet kaudet 5. Revityt farkut 6. Timberland- talvikengät 7. Adidas- tennarit 8. Nike- lenkkarit 9. Just do it- housut 10.

Kolme yötä jouluun on, laskin aivan itse eilen, kun näin silmät tonttusen.... Tässä tekstissä kerron teille minun ja sukuni jouluperinteistä, henkilökohtaisista lempi ruuista ja muutenkin joulun vietostamme! Aloitan itse joulun aina monta kuukautta aikaisemmin. Alan miettimään lahja ideoita ja muutakin sinne päin, ettei tule sitä tuttua joulustressiä. Lahjoja alan ostamaan marraskuun alussa jo. Kuten voitte jo huomata, rakastan joulua! Joululahjojen paketoiminen ja antaminen on yksi lempiasiani joulun vietossa, mutta tietenkin myös niiden saaminen:) Omasta mielestäni joulu on ilon ja hauskanpidon aikaa. Saadaan lahjoja, annetaan niitä, nauretaan, syödään hyvin ja ollaan läheisten kanssa. Joulun kanssa ei sovi stressi ja hälinä, vaikka kaikkea tarvitseekin valmistella. Ja sanompahan vain, minä uskon nykyään joulupukkiin ja tulen aina uskomaan. Meidän sukumme joulun vietto tapahtuu normaalisti mummin ja tuffan luona, jonne tulee myös mm. äidin siskot perheineen meidän perheemme lis

Moi! Nyt tosi moni on laittanut mun Sarahahii siitä, kun mulle tuli iso astmakohtaus koulussa. Nyt selvennän teille vähän miksi se on mulle iso juttu ja mitä se on... Eli siis mulle todettiin astma ja rasitusastma muutama viikko sitten. Sitä ennen olin tosi väsynyt, koska henki ei kunnolla kulkenut missään vaiheessa. Hengästyin tosi helposti ja luulin että se johtuu vaan siitä, että mun kunto olisi laskenut. Käytiin sitten lasten poliklinikalla testeissä. Siellä selvisi, että mulla on tosi huonossa kunnossa ja tukossa keuhkot. Samalla todettiin mulle astman lisäksi rasitusastma. Sillon tajusin, että se oli ollut syy huonoon hengitykseen ja osaan väsymyksestä. Keuhkojen huonokuntoisuuden vuoksi mulle määrättiin kaksinkertainen annos Flixotidea ja avaavaksi lääkkeeksi Ventolinea. Aloitin siis kunnon lääkityksen kiekosta. Käytin kiekkoja viikon, kunnes huomasimme, ettei lääke pääse perille asti, koska keuhkot oli niin huonossa kunnossa. Silloin vaihdoimme lääkkeeni Budesonidiin ja Buven

Nyt puhun asiasta, josta ei ollut ajatustakaan, että puhuisin, nimittäin rohkeudesta ja luotosta itseensä ja mitä juuri sinä voit saada aikaan... Rohkeus tarkoittaa sitä, että uskaltaa tehdä asioita, jotka eivät ole mukavuus alueen sisäpuolella. Rohkeutta on olla oma itsensä. Rohkeutta on mennä mukavuus alueesi ulkopuolelle. Rohkea ihminen uskaltaa tehdä asioita välittämättä muiden mielipiteestä. Rohkeus on hyvä asia. Rohkeutta on sanoa tunteensa jolleekin ihmiselle, rohkeutta on kertoa mielipide asioista, rohkeutta on mennä suuren yleisön eteen tekemään mitä vain. Mutta karu totuus on, että rohkeuteen tarvitset luottoa itseesi. Kaikki eivät pysty luottamaan itseensä, koska he eivät ole kokeneet onnistumisen tunnetta. Jokainen ihminen voisi tehdä suurempia asioita, kun mihin uskoo pystyvänsä, mutta suurin osa heistä eivät luota itseensä, joten heiltä ei löydy rohkeutta tekemään suuria asioita. Hyvä esimerkki on Neil Armstrong, joka oli 1930 luvulla Ohiossa syntynyt pieni partiolais

Kävelin yks ilta pihalla pimeessä. Kattelin ylös tähti taivaalle ja mun ajatukset alko muodostuu tekstiks... me ei koskaan ajatella, millanen maailma on meidän ympärillä. Mä olen kasvanut tässä maailmassa. Tässä kaupungissa, joka on Suomen valtiossa. Tähän maailmaan mahtuu monenlaista laidasta toiseen. Mä olen nähnyt kuinka ihmiset huokuu onnesta. He itkevät ja hymyilevät samaan aikaan. Olen nähnyt kuinka ihmiset onnistuu saavuttamaan unelmansa ja toiveet toteutuu. Olen nähnyt, kun he nauravat kuollakseen ja ovat onnellisimpia juuri sillä hetkellä. Se on tämän meidän suuren maailman hyvä puoli. Tästä maailmasta löytyy myös se toinen puoli. Mä olen nähnyt kun ihmiset on menettäny rakkaansa ja itkenyt monta tuntia. Olen nähny surua ja väkivaltaa. Olen tuntenut sen, kun maailma painaa päälle kuten moni muukin. Kun tuntuu siltä, kuin mikään ei onnistuisi. Mä olen nähny, kun viattomia rankaistaan. Mä olen nähnyt, kuinka paljon moni kärsii. Tässä maailmassa me olemme eläneet. Täällä miss

Hei! Minä mietin tosi usein riitänkö minä. Entäs jos kukaan ei koskaan huolisi minua millään tavalla. Entäs jos kaikki katsoisi minua kuin olisin ollut juuri onnettomuudessa. Kuin olisin jokin muukalainen. Entäs jos kaikki esittäisivät ystävääni vain säälistä. Olenko nolo? Olenko säälittävä? Niitä asioita en voi tietää. Joskus mietin myös sitä, että mitä ihmiset ajattelevat minusta kun kuljen ohi. Ajattelevatko he, että olen kaunis, vai ajattelavatko he, että olen kuin metsässä kasvanut. Sitä en ehkä koskaan saa tietää, mutta sen tiedän että en ole ainakaan täydellinen. Mietin, että tarvitseeko minun värjätä kauniit brunetet hiukset että minut hyväksytään. Pitäisikö minun pysyä koko ajan muodin perässä ja ostaa kalliita vaateita joka viikolle. Entäs jos en tee sitä. Hylkäävätkö kaikki minut. Jos kaadun keskelle vesilammikkoa, mitä ihmiset ajattelevat tai tekevät. Alkavatko kaikki nauramaan, vai auttavatko he? Jos kompastun jalkoihini keskelle käytävää, miten ihmiset reagoivat? Miett

Pelko. Pelko on tunne, mitä tuntee kaikki joskus, jotkut ei vain tiedosta sitä. Jotkut voi pelätä kuollakseen, mutta joillain se tulee vain pienenä tunteena. Jotkut pelkäävät vain muutaman kerran elämässään, mutta ne useat, jotka pelkäävät koko elämänsä, tarvitsevat turvaa ja rakkautta selvitäkseen. Minä, pelkään paljon. Pelkään asioita ja pelkään olentoja. Pelkään pimeää ja pelkään hämähäkkejä, mutta en pelkää myöntää sitä. Kammot ovat myös pelkoja, mutta kammo on pitkäaikaisempaa ja vahvempaa. Minulla, on lavakammo. Käteni alkavat tärisemään ja sydämeni meinaa pompata ulos rintakehästäni. Hengitykseni nopeutuu ja ääneni värisee. Lavalla, luokan edessä, vanhempieni edessä ja joka paikassa, pelkään. Pelkään kuollakseni. En pidä siitä, mutta en voi estää sitä kuten en voi estää rakkautta. Ne ovat sama asia, mutta kuitenkin vastakohdat. Pelkään aivan liian monia asioita ja se vaikuttaa myös arkeeni. Vaikka nämä seuraavat pelkoni voivat naurattaa, ne saavat silti joka kerta sydämeni syk

Tänään aamulla noin kello 8:45 kävelin portaat alakertaan ja näin sadetta. Niitä H2O palleroita. Pieniä vesipisaroita keittiön ikkunastamme. Normaalisti ihmiset ajattelevat siinä kohtaa, että päivä on pilalla, eikä voi tehdä mitään sateen takia. Taikka sitten ollaan ihan masentuneita ja lymyillään koko päivä sisällä. Voin suoraan sanoa, että minä en ole sitä mieltä ja tässä asiassa uskallan kyllä olla erimieltä. Tässä tulee minun omasta päästä ja sydämestäni kirjoitetut ajatukset pienen ns. tarinan tai runon tai miksi ikinä tahdot tätä kutsuakaan, sillä minä en tälle nimeä tiedä. Tässä se tulee: Kun näen sateen, silmäni kirkastuvat. Astun ulos ja katson taivaalle, joka on kauniita pisaroita täynnä. Ja kuten tänä aamuna, hyppäsin pyörän kyytiin ja lähdin matkaan. Tunsin olevani elossa. Pyöräilin sateessa, kun kauniit, läpi näkyvät pisarat liukuivat poskiani pitkin. Kohotin välillä katseeni taivaalle, sillä halusin kastua oikein kunnolla. Pisarat tipahtivat kasvoilleni ja ikään kuin

Rakas isovaari, olin ihan pieni, kun tapasin sinut ensimmäistä kertaa. Olemme istuneet yhdessä elämämme aikana monta tuntia ja minuuttia riippukeinussanne, Siirissä. Annoit minulle aina pienenä pikkuautoja, joilla halusit minun leikkivän. Seurasimme yhdessä valkoisen Emppu-kissaanne tekemisiä. Rakastit kaikkia läheisiäsi ja elit rankan elämän. Pelasimme pihallanne usein sulkapalloa. Siinä ei kyllä koskaan onnistuttu. Vaimosi kuoli pari vuotta sitten, mikä oli meille kaikille rankkaa, varsinkin sinulle. Olitte onnellisesti yhdessä suurimman osan elämästänne. Kun vaimosi kuoli, sinut vietiin Hämeenlinnassa hoitokotiin. Siellä sinusta pidettiin hyvää huolta.          Olen huomannut, että rakastan korttipelejä yhtä paljon, kuin sinäkin rakastit. Romahdit huonoon kuntoon heinäkuun lopussa. Olin silloin pesis leirillä Turussa. Äiti kertoi siitä pelimme jälkeen ja siihen sitten romahdin. En kestänyt kuulla huonoa kuntoasi. En halunnut, että joudut kärsimään. Itkin. Itkin niin paljon. Halus

Terve! Olen ajatellut kirjoittaa tänne allergioista. Itselläni on muutamia allergioita. Aloin sairastaa pienenä kilpirauhasen vajaatoimintaa ja sen myötä minulle tuli vilja-allergia. Olen tottunut elämään gluteenittomalla ruokavaliolla, mutta valitettavasti en aina saa ruokaa joka paikassa. Nykyään moneen ravintolaan on tullut gluteenittomia aterioita, mutta useassa ei ole kunnolla mitään. On ilo käydä syömässä ravintolassa, jossa koko perheemme saisi hyvän ruoan.          Olen siis gluteeniton, ja allerginen ananakselle ja kiiville. Olen myös allerginen siitepölylle ja tupakalle. Minulla on elämäni aikana ollut kaikenlaisia allergioita, joten olen todellakin tottunut. Mutta on valitettavaa, ettei aina löydy mitään ruokaa. Olen kuitenkin positiivisesti yllättynyt, miten kauppoihin on tullut erittäin paljon gluteenittomia tuotteita. Ennen on ollut muutama leipälajia, ja nykyään on jo lasagnea, erilaisia keksejä, kakkuja ja kaikkia muita tuotteita. Harmittavaa on kuitenkin, ettei meit

Olen oppinut elämäni aikana, että on tunnettava itsensä ennen kuin voi tuntea toisen. Niinpä kerron miten itseni tunnen. Tässä elämän kertani. Astun ulos suureen maailmaan. Olen pieni ja hieman limainen. Minut laitetaan isoon omituiseen häkkyrään ja tahdon vain huutaa ja nukkua. Makoilen sängyssäni kuin kuollut rotta, mutta pian äiti tulee herättämään minut päiväkotiin. Olen villi ja pieni tyttö, joka tahtoo vain pitää hauskaa. Tulee päikkäreiden aika. Minut laitetaan nukkumaan alasänkyyn ja näprään vain sormillani, koska en tahdo nukkua. Kukkaset leijailevat ilmassa, kun minä ja rakas pikkusiskoni leikimme takapihan viinimarjapensaikossa. Juoksemme pihan halki ja hurraamme voittajalle. Juoksen suoraan äidin syliin ja olen voittanut hopeaa yleisurheilukilpailuista. Saan ruusun ja jopa karkkipussin. Olen voittaja. Hymyni on korvissa ja olen ylpeä itsestäni. Makoilen lattialla ja kiemurtelen, koska vatsaani sattuu ihan hirveästi. Äiti lähtee viemään minua päivystykseen. Sairaalan ovet

Moiii!                                                                             Olen tehnyt muutaman kohdan summerbucket lististä. En ole valitettavasti heti muistanut niistä kuvaa laittaa, mutta tässä tulee! 1. 3 eri jäätelömakua  -Tässä kuvassa syön ensimmäistä kertaa Marianne-jäätelöä. Oma mielipiteeni: Oli ihan perus hyvää, mutta siitä puuttui kunnon Marianne rapeus. -Toisena söin Pätkis-jäätelöä. Oma mielipiteeni: Oli juuri sellaista kun pitikin. Ihanan minttuista! - Kolmantena söin jätskikiskalta DAIMII! Pakko sanoa, että oli todella hyvää! Kuva otettu Nurmeksen  ulkomeren puolella.            2. Heitin talviturkin! Olimme vaarin,                                                            sisarusten ja isän kanssa                                                         geokätköilemässä Nurmeksella                                                           ja ajattelimme samalla käydä                                                             uimassa ra

Olen lyhyt, mutta sisukas. Haluan auttaa ihmisiä, sen minkä pystyn. Tässä tekstissä on minun totuuteni. Jos meinaat lopuksi haukkua minua itserakkaaksi niin lopeta lukeminen tähän paikkaan. Ehkä kaikkien on joskus myönnettävä totuus itsestään. Tässä minun tuntemukseni... Olin pienenä lyhyt ja sosiaalinen. Ravintoloiden leikkipaikoissa kysyin tyttöjen nimiä ja halusin tutustua jokaiseen vastaantulijaan. Olin pienessä ja suuressa päiväkodissa, mistä minulla on vieläkin yhteyksiä kavereihin. Tahdon olla kaikkien kaveri. Toisen satuttaminen on minusta liian väärin. Monet satuttajat päästetään pälkähästä, vaikka ei pitäisi. Nyt monet varmaan ajattelevat "Olet itsekkin kiusannut ja satuttanut monia ja päässyt kaiken lisäksi pälkähästä". Kyllä ajattelet juuri nyt aivan oiken. En ole täydellinen, mutten ajattele niinkään, että olen pässyt pälkähästä. Tiedätkö, hyvä lukija paljonko minä olen katunut, jos olen satuttanut jotakuta. Ja luit oikein, olen satuttanut ihmisiä, mutten taha

Mulla oli tänään terveystiedon koe, josta sain inspiraation kertoa teille siitä, mitä ystävät ja yleensäkkin ystävyys merkitsee mulle... Mulla on monia ystäviä, jotkut vähän läheisempiä ja jotkut kaukasempia. Ei se silti meidän välejämme katkaise. Puhutaas nyt siitä, millainen on hyvä ystävä. Hyvän ystävän olkapäätä vasten saa aina itkeä. Hyvä ystävä ei petä ja pysyy tukena niin ylä- kuin alamäissäkin. Hyvä ystävä hyväksyy sut semmosena kuin oot. Sulla ei tarvi olla samanlaiset vaatteet kuin sun kaverilla, ei tarvitse olla samanlaiset hiukset, ei edes luonteen. Ihmiset ovat erilaisia ja erilaisuutta tarvitaan asiassa kuin asiassa. Mitä tapahtuisi, jos kaikki olisivat samanlaisia? Millainen maailma olisi? Välillä musta tuntuu etteivät minun ystäväni tiedä kuinka tärkeitä he minulle ovat. Sen takia laitan usein snapchatissakin ystävilleni netistä löytämiäni runoja, koska tahdon heidän tietävän kuinka suuri merkitys heillä on elämääni. Rakkaiden ystävieni ansiosta olen juuri ja juuri p

Moi! En ole koskaan saanut tälläistä halua päästä koneelle kirjoittamaan. Mulle tuli aivan jäätävä ispiraatio Demin lehdestä, jota noin minuutti sitten vielä luin... Avasin koneen ja yritin laittaa nettiä auki, muttei se suostunut aukeamaan joten kiiruhdin äidin työ huoneelle ja avasin koneen. Nyt olen kirjoittamassa tästä mistä halusin teille kertoa... Olen miettinyt jo hetken aikaa summerbucket listin kirjoittamista ja sitä tulinkin kirjoittamaan. Tässä se tulee: 1. Skam maraton. En tiedä pystynkö siihen, mutta yritän ainakin.         (ei ole mahdollista) 2. Pukeudun miten ikinä haluan. Tuntuu kuin koulussa ei voisi olla omaitsensä pukeutumisen suhteen, joten kesälomalla laitan mitä ihmeellisimpiä asuja!           DONE 3. Opettelen kärkitossuilla kaikenlaisia asioita           DONE 4. Telttailua         DONE 5. Maistan 3 eri jäätelöä, joita en ole koskaan ennen maistanut    DONE 6. Kirjoitan joka viikko yhden postauksen blogiin     (olen pahoillani ettei tämä ole ollu

Olen jo kauan miettinyt, miksi tämä on niin arka aihe puhua. Kaikillehan tämä tapahtuu jossain välissä elämää. Se on eriasia miten.. Kerronpa nyt hieman omia ajatuksia siitä avoimesti. Itselläni alkoi murrosikä huomattavasti noin 11-vuotiana. Huomasin ensimmäisenä yläkroppani muutoksen. Aluksi ihmettelin sitä jonkin aikaa. Aloin kuitenkin tottumaan siihen, sillä huomasin etten todellakaan ollut ainut. En kyllä vieläkään ymmärrä miksi useat piilottelevat tai haluavat rinnoistaan isommat tai pienemmät. Jokaisen naisen pitäisi olla ylpeä omista rinnoistaan ja omasta kehostaan, sen oma äitini minulle opetti! Kaikilla tapahtuu samat asiat jossain välissä kuten sanoin, ennemmin tai myöhemmin. Totta kai sitä saa jännittää, mutta ei siinä mitään pahaa ole. Itselleni murrosiän aika on ollut henkisesti raskasta (ystävät tietävät). Jostain syystä itkeminen auttaa ,jos on huono olla tai muuten vaan tekee mieli murtua hetkeksi niin tämän minä sanon: Anna mennä! Kukaan ei ole kieltämässä ja minu

Bonjour! Tänä viikonloppu tulee olemaan mielenkiintoinen. Meillä on pesiksen kanssa nimittäin leiriviikonloppu ja tulee olemaan...olisiko ollut neljä peliä yhteensä, joten tervetuloa katselemaan vaan. Mulla on ollut koko viikko tähän päivään mennessä hymyä ja iloa. Tänään ei oikein kaikki mennyt putkeen, mutta onneksi illalla rakkain ystäväni tuli tueksi ja juttelimme hetken aikaa facetime:ssä, kunnes minun oli mentävä iltatoimiin. Muistakaa pitää kaikista lähimmäisistä ihmisistä ympärilläsi hyvää huolta etteivät he lähde pois luotasi. Huomenna onkin mukava päivä tulossa. Nimittäin pikkuveljeni Tiitus täyttää yhteensä 6 vuotta. Juhlimme sitä koko illan ja minulla on vielä harkat illemmalla. Lauantaina on aikainen herätys, koska meidän joukkueen on oltava jo aamulla kello 9:15 Rauman Walimolla. Walimon jälkeen meillä on "kokous" ja illalla on sitten klo. Tiitus Kreetalla puolitoistavuotta sitten:) 18-22 pelejä Talviharjoitteluhallilla. Sunnuntaina on myös harkat ja aik

Bonjour!   Olen kirjoitellut jo blogia hetken aikaa Simplesite.com:issa josta sitten hetki sitten luovuin, koska haluan kirjoittaa blogspotiin omaa blogiani. Toivon todellakin, että nautitte lukea blogiani yhtä kauan, kun jaksan kirjoitella ja muistakaa se, että kirjoittelen vain jos jaksan, koska minulla on aikas vauhdikas arki. Olen muutenkin vielä nuori kirjoittaja, joten en lupaa mitään hyviä tekstejä. Kiitos kuitenkin jos jaksatte lueskella teksejäni. Olen jo nimittäin kauan tykännyt kirjoitella mm. runoja, tarinoita ja blogia. Noniin nyt kerron vähän itsestäni. Eli olen 13 vuotta eli syntynyt vuonna 2003. Koko nimeni on Iida Astra Josefina Haakana ja asun Satakunnassa. Harrastan pesäpalloa ja lueskelen vapaa-ajalla. Käyn myös keskiviikkoisin Crossfitiä harrastamassa. En omista lempi artistia, mutta tykkään kuunnella Latinobiisejä ja suomalaisista artisteista vahvoilla on Chisu, Anna Puu, Suvi Teräsniska, Johanna Kurkela ja ehkä myös Redrama. Tässä nyt olikin ensimmäistä tekstiä