Sade




Tänään aamulla noin kello 8:45 kävelin portaat alakertaan ja näin sadetta. Niitä H2O palleroita. Pieniä vesipisaroita keittiön ikkunastamme. Normaalisti ihmiset ajattelevat siinä kohtaa, että päivä on pilalla, eikä voi tehdä mitään sateen takia. Taikka sitten ollaan ihan masentuneita ja lymyillään koko päivä sisällä. Voin suoraan sanoa, että minä en ole sitä mieltä ja tässä asiassa uskallan kyllä olla erimieltä. Tässä tulee minun omasta päästä ja sydämestäni kirjoitetut ajatukset pienen ns. tarinan tai runon tai miksi ikinä tahdot tätä kutsuakaan, sillä minä en tälle nimeä tiedä. Tässä se tulee:

Kun näen sateen, silmäni kirkastuvat. Astun ulos ja katson taivaalle, joka on kauniita pisaroita täynnä. Ja kuten tänä aamuna, hyppäsin pyörän kyytiin ja lähdin matkaan. Tunsin olevani elossa. Pyöräilin sateessa, kun kauniit, läpi näkyvät pisarat liukuivat poskiani pitkin. Kohotin välillä katseeni taivaalle, sillä halusin kastua oikein kunnolla. Pisarat tipahtivat kasvoilleni ja ikään kuin olisin saanut siitä voimaa enemmän. Olin elossa. Hengitin, kuin viimeistä päivää. Se tunne oli herkkää ja kaunista. Sitä en voi unohtaa. En välittänyt tippaakaan, vaikka meikkini leviäisivät kuinka paljon. Tunsin vain pisaroita ripsillä. Annoin vain mennä. Nautin siitä hetkestä täysillä. En tuntenut kipua. Olin kerrankin aidosti omanitseni ja tunsin sen itse omalla kehollani omalla tavallani, jota kukaan, koskaan ei saisi häiritä. Koulu matkani tuntui harvinaisen ihanalta, eikä jaloissakaan tuntunut. Minulla oli hyvä fiilis. Voittaja olo. Kuten sanoin, tuntui kuin olisin oikeasti elossa. Hengitin kosteaa ilmaa. Hymyilin. Oloni tuntui vahvalta. Kuin mikään ei estäisi minua.

Siinä oli minun tuntemukseni, joista uskon, että selvisi se, että rakastan sadetta ja varsinkin kaatosadetta! Sade saa minut tuntemaat vahvasti ja sade on mielestäni kaunis asia. Usein pesäpallo kentällä toivon ennen peliä aina, että alkaisi satamaan. koska silloin tuntisin oloni vahvaksi ja minulla olisi rohkeutta pelata täysillä. Tietysti aurinkoiset ja lämpimät päivätkin ovat kivoja, mutta yhtä kivoja myös sade pävät. Tietenkin tilanteesta riippuen! On kaunista nähtävää, kun vesipisarat loiskahtavat lätäkön pinnalle rikkoen pintajännityksen. Kuuluu myös kiva ääni!

Tässä teille nyt vähän erilaista tekstiä vaihteeksi. Toivon todella, että saitte jotakin irti tästä tekstistä ja itse ainakin oloni oli hyvä tätä kirjoittaessa! Käykäähän seuraamassa someja myös! Sc: Haakanaiida & Ig: Iida_Josefina                       Minut löydät myös facebookista ihan Iida Haakana nimellä!
Nauttikaa sateesta kun vielä ehditte!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pelko

Tabu speak out: Menkat

Astma vie voimat